Viininviljely on yksi maailman vanhimmista maatalouden muodoista – mutta myös yksi herkimmin ilmastonmuutokselle altistuvista. Lämpötilojen nousu, sään ääri-ilmiöt ja uudet kasvitaudit haastavat viinitiloja niin etelässä kuin pohjoisessakin. Siksi kestävyys ei ole enää valinta, vaan välttämättömyys. Yksi tehokkaimmista – ja usein aliarvostetuista – keinoista kohti vihreämpää viinintuotantoa löytyy itse rypäleistä: lajikevalinnoista.

Ilmasto muuttuu – ja viinitarhat sen mukana

Kun lämpötila nousee, rypäleet kypsyvät nopeammin ja niiden sokeripitoisuus kasvaa. Tämä johtaa korkeampaan alkoholipitoisuuteen ja matalampaan happotasapainoon – haaste viinintekijöille, jotka tavoittelevat raikkautta ja harmoniaa. Samalla kuivuus ja hellejaksot lisäävät kastelun tarvetta, ja taudit kuten härmä leviävät uusille alueille.

Monet viininviljelijät ovat alkaneet etsiä ratkaisuja luonnon kanssa taistelemisen sijaan yhteistyöstä sen kanssa. Sen sijaan, että turvauduttaisiin keinokasteluun ja kemiallisiin torjunta-aineisiin, valitaan lajikkeita, jotka menestyvät luonnostaan muuttuvissa olosuhteissa.

Vanhoja lajikkeita, uusia mahdollisuuksia

Monet nykyisin klassisina pidetyt rypälelajikkeet valittiin vuosisatoja sitten aivan toisenlaiseen ilmastoon. Kuitenkin monissa perinteisissä viinialueissa on säilynyt paikallisia lajikkeita, jotka ovat sopeutuneet äärimmäisiin olosuhteisiin – ja jotka nyt nousevat uudelleen arvoonsa.

Etelä-Euroopassa on herätetty henkiin lajikkeita kuten Assyrtiko Kreikassa ja Baga Portugalissa, jotka kestävät kuumuutta ja kuivuutta menettämättä hapokkuuttaan. Ranskassa Bordeaux’n alueella kokeillaan uusia sallittuja lajikkeita, kuten Touriga Nacional ja Marselan, jotka sietävät korkeampia lämpötiloja. Pohjoisessa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, kiinnostus kohdistuu kylmänkestäviin lajikkeisiin kuten Solaris, Rondo ja Hasanski Sladki, jotka vaativat vähemmän torjunta-aineita ja tuottavat laadukkaita viinejä viileässä ilmastossa.

Læs også:

Kestävä viinintuotanto: Kuinka rypälelajikkeet voivat tehdä eron

Viini

Viinintuotanto kohtaa uuden aikakauden, jossa kestävyys ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen ovat avainasemassa. Oikeilla rypälelajikkeilla voidaan vähentää kemikaalien tarvetta, vahvistaa tarhojen elinvoimaa ja säilyttää viinin laatu muuttuvissa olosuhteissa.

Kylmyys ja pakkanen – viinin ystävä vai vihollinen säilytyksen aikana?

Viini

Kun lämpötila laskee ja viinikaappi joutuu koetukselle, on hyvä tietää, miten kylmyys ja pakkanen vaikuttavat viinin säilymiseen. Lue, milloin viileys on viinin ystävä ja milloin se muuttuu sen viholliseksi – sekä miten suojaat arvokkaat pullosi talven vaihteluilta.

Valitse viini vuodenajan mukaan: Näin yhdistät viinin kauden raaka-aineisiin

Viini

Viinin ja ruoan liitto elää vuodenkierron mukana. Opi valitsemaan viini, joka korostaa kevään raikkautta, kesän rentoutta, syksyn runsautta ja talven lämpöä – ja tee jokaisesta hetkestä makuelämys.

Lasin muoto merkitsee enemmän kuin luulet: tuoksu ja maku täydellisessä harmoniassa

Viini

Lasin muoto ei ole vain esteettinen yksityiskohta – se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten viini tuoksuu ja maistuu. Tutustu, miten eri lasityypit ohjaavat aistimuksia ja miten voit valita täydellisen lasin jokaiseen viiniin.

Vähemmän kemiaa, enemmän elinvoimaa

Rypälelajikevalinnalla on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon viljelijän täytyy puuttua luonnon kulkuun. Jotkin lajikkeet ovat luonnostaan vastustuskykyisiä sienitaudeille, mikä vähentää torjunta-aineiden tarvetta merkittävästi. Erityisesti niin sanotut PIWI-lajikkeet (saks. pilzwiderstandsfähig) on jalostettu kestämään tauteja kuten härmää ja homeita.

Näiden lajikkeiden viljely vähentää ympäristökuormitusta ja kustannuksia – ja samalla edistää viinitarhan ekosysteemin terveyttä. Kun kemiallista käsittelyä vähennetään, hyönteiset, linnut ja maaperän mikro-organismit palaavat, ja luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Maku seuraa mukana

Moni viininystävä pelkää, että kestävät lajikkeet muuttavat viinin luonnetta. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että uudet ja uudelleen löydetyt lajikkeet voivat tuoda viineihin kiinnostavia ja moniulotteisia makuja – usein jopa enemmän raikkautta ja vivahteikkuutta.

Esimerkiksi Suomessa ja Virossa viljeltävä Solaris on osoittautunut erinomaiseksi valkoviinilajikkeeksi, joka tuottaa aromaattisia, sitruksisia ja herukkaisia viinejä. Rondo puolestaan antaa tummia, marjaisia punaviinejä, jotka vaativat vain vähän lisäaineita. Etelämpänä kuivuudenkestävät lajikkeet kuten Grenache ja Carignan tuottavat täyteläisiä ja mausteisia viinejä myös kuumina kesinä.

Kestävä maku ei siis tarkoita kompromissia, vaan uusia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden viinitarhat – perinteen ja innovaation tasapaino

Kestävä viinintuotanto ei ole pelkästään teknologiaa tai sertifikaatteja, vaan ennen kaikkea ymmärrystä luonnon rytmistä. Rypälelajikkeet ovat tämän tasapainon ytimessä. Kun viljelijä valitsee lajikkeita, jotka sopivat maaperään ja ilmastoon, hän voi pienentää ympäristöjalanjälkeään ja samalla säilyttää viinin laadun.

Euroopassa ja myös Suomessa tutkitaan nyt, miten geneettinen monimuotoisuus viinitarhoissa voi lisätä kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan. Tulevaisuuden viinintuotanto perustuu todennäköisesti yhä enemmän paikallisiin olosuhteisiin sopeutettuihin lajikkeisiin – yhdistäen perinteet ja uuden tiedon.

Vihreämpi viini lasissa

Kun seuraavan kerran valitset viinipullon, pysähdy hetkeksi miettimään, mistä rypäleet tulevat ja miten ne on viljelty. Kestävyys alkaa tarhasta, mutta päätyy lasiin. Tukemalla tuottajia, jotka panostavat ympäristöystävällisiin ja kestäviin lajikkeisiin, olet mukana rakentamassa viinimaailmaa, joka maistuu hyvältä – ja tekee hyvää.